Durarara!

Olin toissa-viimeviikon vaihteessa kuumeessa, ja tylsyyden lievittämiseksi katselin animea. Koska Pandora Hearts ei innostanut yhtään (4 jaksoo katottuna eikä vaan jaksa), menin selailemaan Crunchyrollia ja valitsin Durararan tosi mielenkiintoisennäköisen alkutunnarin takia.

Sarja kertoo.. mä en ihan oikeasti älyä mistä tämä on muka kertovinaan! Täs on tollanen päätön olento Celty, joka etsii kadonnutta päätään. Ja sitten sarja alkaakin kertoa joidenkin keltatyyppien ja "Dollareiden" gangstatappeluista ja jotain ihan ihmettä. Durarara on alunperin novelli, eikä animeversiossa saada koskaan tietää, mitä Celtyn päälle loppupeleissä tapahtuu. Sen sijaan nähdään, kun pikkupojat on vähän gangstajengien johtajia ja jotku tulee hakatuksi syystä X.

Sarja ei siis ollut ihan sitä mitä odotin, mutta olen aika varma, että alkuperäinen novelli selittäisi kaikki epäselvyydet ja ainakin jossain välissä tulisi kertomaan, mitä sille päälle nyt sitten käy, mutta aivan varmasti minä jotain sellasta jaksan alkaa lukeen. :D Tämä sarja on silti jostain syystä kohtalaisen suosittu, mutten ymmärrä miksi! Eikun, ymmärränhän minä sittenkin. Fanitytöt vaan fanittaa Shizuota.

 Tämän sarjan hahmot ovat kovin etäisiä, joskin pidin monesta. Se Celtyn kanssa asuva tohtori jonka nimeä en muista on kiva hahmo, samoin Izaya Orihara ja.. no oli se Shizuokin ihan mukiinmenevä. Pidin tuosta päähenkilöblondipojasta alussa, mutta sitten.. noh, koko sarja muuttu ihan oudoksi niin kiinnostuksin ko. hahmoon hiipui.

Musiikista en edes muista mitään, mutta pidin ekasta openinginsta, ja tottakai endingistä Trust Me. Toiset op ja ed oli ihan hyviä muistaakseni, muttakun en edes muista miten ne menee, niin..

Mutta on tässä sarjassa hyviäkin asioita. Esimerkiksi se, että yhden Dollarilaisen tekstiviestiääni kuuluu: "Ippen shinde miru?" (Jigoku Shoujon katsoneet tietää.)

Jollekin toiselle tämä sarja aukeaa varmaan paljon paremmin, mutta itse olin vähän että meh.. odotin jotain muuta. :)

Steins;Portti

Edellisen Fate/stay nightin jälkeen pysyttäydyin mahtavassa Carnival Phantasmissa ja ensimmäisen puoliskon aika dialogipainotteisessa olevassa Fate/Zerossa (oispa jo huhtikuu <3). 28. päivä helmikuuta kuitenkin aloitin taas ihan uuden jutun, Steins;Gaten. Sain sen tänään, tuossa noin puoli kahden aikaan, katsottua ja niin.

Alkuperäisen visual novellin kuvitus on ylihienoa <3

Steins;Gate kertoo Okabe Rintarousta ja tämän pienestä laboratoriosta, joka keksii yllättäen kännykkämikroaaltouunin, jolla voi lähettää menneisyyteen tavaroita ja tekstiviestejä. Fyysisten esineiden molekyylirakenne kuitenkin hajoaa aina aikamatkalla, joten ainoastaan tekstiviestit menevät läpi. Okabe näkee tapetun nuoren naisen, Makise Kurisun, ruumiin, mutta seuraavana päivänä tämä näyttää olevan elossa ihan hyvissä voimissaan. Kurisu päätyy laboratorion neljänneksi jäseneksi, johon kuuluu hänen ja Okaben lisäksi "superhakkeri" Daru ja Okaben lapsuudenystävä Mayuri. Menneisyyteen lähetetyt tekstiviestit muuttavat todellisuutta, mutta vain Okabe muistaa, mitä edellisissä "aikaviivassa" on oikein tapahtunut ja miten on asiaoiden todellinen laita. Kurisu kehittelee aikamatkailua ja keksi koneen, jolla voi lähettää muistoja menneisyyteen. Porukka hakkeroi SERNin maailmanlaajuisen organisaation tietokantaan ja pystyy selvittämään sen salaisuudet vanhalla IBM 5100-tietokoneella. Aikamatkailua myöskin kehittelevä SERN kuitenkin huolestuu liikaa tietävistä laboratoriojäsenistä, ja alkaa tapahtua ikäviä asioita, jotka Okabe pystyy estämään vain kumoamalla kaikkien menneisyyteen lähetettyjen tekstiviestien vaikutukset ja pääsemällä alkuperäiselle aikaviivalle.

Tarina perustuu nettilegendaan John Titorista, joka väitti netissä vuonna 2000 olevansa amerikkalainen sotilas vuodelta 2036. Hän oli menossa '70-luvulle hakemaan IBM 5100-konetta, josta oli tulevaisuudessa merkitsevän paljon hyötyä. Hän teki ennustuksia, esimerkiksi että Yhdysvalloissa alkaisi vuonna 2004-2005 sisällissota, joka ei tietenkään toteutunut. Organisaatio CERN oli kuulemma kehitellyt aikamatkaustekniikkaa, ja siten John oli menneisyyteen päässyt. Hän sanoi katoavansa Internetistä 24. maaliskuuta 2001, ja niin myös kävi, eikä hänestä sen koommin kuulunut. Steins;Gaten maailmassa John Titor kuitenkin on ihan oikeasti olemassa, ja SERN on sarjan vastine oikeasti olemassaolevalle hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNille.

Sarjassa on 24 jaksoa, ja asiat saadaan hyvin kerrottua ilman turhaa hoppuilua. Ehkä hiukan liian pitkäveteisen ja hitaan aloituksen jälkeen noin puolessa välissä sarja sai ainakin minussa kunnolla mielenkiinnon herätettyä "WTF?!"-reaktion kera.

Hahmot ovat nerokkaita, niin hulluksi tiedemieheksi itseään kutsuva Okabe, moefani nörtti Daru, taivaalle katseleva tavis Mayuri (Tutturuu~), myös Christinaksi kutsuttu puoliamerikkalainen lapsinero Kurisu, tyttöpoika Rukako, kummallinen valokuvia räpsivä Moeka, polkupyöräänsä rakastava labran alakerrassa työskentelevä Suzu ja meidokahvilan tarjoilija Feyris. Niistä minulla ei ole sen enempää kommenttia. Positiivinen juttu on kuitenkin se, että sarjassa ei oikein ollut ketään "ylimääräistä sivuhahmoa", vaan jokaisella pienemmässäkin osassa olevalla henkilöllä on ratkaiseva merkitys lopputulokseen nähden.

Musiikillisesti Steins;Gate on keskitasoa, eikä taustalta oikeen jäänyt muuta mieleen, kuin se ainainen kaskaiden sirkutus. OP Hacking to the Gate oli minusta ihan kiva laulu, ja sen animaatio on hyvällä tavalla sekavaa, sillä sitähän aikamatkaus aina on. Se antaa myös ymmärtää, että "kyllä, jopa tällä hahmolla on jotain tekemistä sarjan juonen kanssa". ED Toki Tsukasadoru Juuni no Meiyaku on myöskin lauluna ihan ok, tosin pidin alkutunnarista enemmän. Lopputunnari leijailevine ajansirpaleineen sekä ajan vankina riippuva Kurisu kuvaavat hyvin vertauskuvallisesti koko sarjan ydinjuonta.

Steins;Gate oli alussa ehkä hiukan liian hidas, mutta kunolla vauhtiin päästyään ihan jännää katsottavaa. Mitään "pakko nähdä seuraava jakso"-elämyksiä minulle ei kertaakaan kuitenkaan tullut. En menisi sanomaan sarjaa "parhaaksi ikinä!!!!!111!" tai edes parhaaksi vuodelta 2011, mutta keskivertoa parempi sarja hyvin mielenkiintoisella juonella se on silti. Kannattaa ainakin vilkaista.