Urhea

Ah, nyt on taas pitkästä aikaa jotain, mistä kirjoittaa. Ja ihan mukavastakin aiheesta, nimittäin uudesta Disney Pixar-elokuvasta, Urheasta (engl. Brave).

Päähenkilöprinsessa Merida.

Urhea kertoo siis nuoresta skotlantilaisesta Merida-prinsessasta, joka rakastaa vapautta, seikkailua ja jousiammuntaa (jousiampujat on näköjään nyt muotia.. ?). Hänen äitinsä, kuningatar Elinor, ei kuitenkaan ole kovin mielissään tyttärensä villistä luonteesta ja epä-prinsessamaisesta käyttäytymisestä. Kun perinteiden mukaisesti on aika valita nuorelle prinsessalle puoliso kolmen muun brittiensaarilla olevien klaanien johtajien esikoisista, Merida kyllästyy asemaansa nöyränä prinsessana. Hän seuraa virvatulia, ja päätyy noidan mökille, joka antaa Meridalle loitsun, joka muuttaa hänen äitinsä ja samalla myös oman kohtalonsa. Kaikki ei kuitenkaan mene, kuten Merida oli olettanut...

Urhea on Pixarin ensimmäinen satuseikkailu, vaikka olisi tämä minusta Disney-klassikostakin käynyt. Tiedän, tiedän: "Nykyään kaikki tehdään tolleen rumasti tietokoneanimoituna ja hahmot näyttää ihan kumiukoilta". Joo, rakastan piirrettyjä. Etenkin sitä miten Disney-hahmot liikkuvat, pehmeästi ja sulavasti. Sama ei oikein erotu tietokoneanimaatiosta, mutta yksi asia siinä on, mille piirretty versio olisi tuskin vetänyt vertoja: taustat ja maisemat. Taivas ja ruoho, kivet ja metsät on varsinkin noin isobudjettisella (?) elokuvalla niin tarkasti tehtyjä, että se hakkaa piirretyn mennen tullen. Juuri tämän takia yksi suosikkielokuvistani Kaksin karkuteillä tuskin olisi toiminut yhtä hyvin piirrettynä, koska siinä oli panostettu tornin ulkopuolisen maailman vehreyteen ja kauneuteen todella paljon ja se lyhtykohtaus <3 Mutta en toki voi kiistää, etteikö "kumiukot" näyttäisi välillä vähän tyhmiltä, Meridallakin pullottaa välillä silmät silleen oudosti.. ja kuten sanoin, Disney-piirrettyjen hahmojen sulavaa liikettä ei voita mikään.

Sitten, katsaus pintaa syvemmälle. En halunnut ottaa ennakkoluuloja elokuvasta. Olen hyvin tyytyväinen, että menin katsomaan Kaksin karkuteillän ennen yhdenkään trailerin tai muun sellaisen katsomista. Urhean trailereita, kuvia ja soundtrackeja olen muutamia nähnyt/kuullut, muttei minulla kuitenkaan ollut loppupeleissä hajuakaan, mistä tämä elokuva loppujen lopuksi tarkalleen ottaen kertoo. Joo, muutetaan kohtaloa, kun minut aijotaan pakkonaittaa ja käskeä olla "kuin prinsessa". En kuitenkaan odottanut ihan sitä, mitä sain, positiivisella tavalla. Tällä elokuvalla oli nimittäin oikeasti pätevä juoni.

Olen kiitollinen, ettei "riiviöihin" ja muuhun sellaiseen paneuduttu sen enempää. Pelkäsin, että tästä tulisi jotain muka-hauskaa kohellushuumoria. Olihan tässä sitäkin, muttei kyllästymiseen asti. Disney (ja Pixar) saisivat tehdä lisää tämäntyylisiä elokuvia, taruihin ja uskomuksiin nojautuvia.

En osaa juonta sen tarkemmin arvostella, joten siirryn äänimaailmaan. Kuten sanoin, olin kuullut joitain soundtrackeja etukäteen, mutteivät ne herättäneet kovin paljoa innostustani. Elokuvassa ne kuitenkin toimivat törkeän hyvin. Samoin se skotinkielinen (?) laulu joka kuulu välillä siellä jossain välissä, se oli ihana. Suomenkieliset laulut "Touch the Sky" (Taivaankaari) ja "Into the Open Air" (en tiedä suomenkielistä nimeä) lauloin sievä-ääninen Saara Aalto, jonka lauluja olen ennenkin ihaillut. Kun kuulin, että hän laulaa tämän elokuvan laulut, kiinnostuin heti. Hänen äänensä sopi lauluihin täydellisesti, ja toivottavasti hän pääsee vielä antamaan kauniin äänensä jollekin Disney-prinsessalle toiveidensa mukaisesti.

Urhea oli siis mielestäni parempi kuin odotin ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. Kaikki arvosteluni päättyvät tälleen: Ihan kiva kanttii kattoo lol. Pitää kahtoa vaikka tubesta, olisikohan se Brave-peli mille alustalle ja ostamisen arvoinen. Tangled-peli oli ihan jees, mutta helppo ja lyhyt.

Tuossa yllä vielä se Saara Aallon laulama "Taivaankaari"-laulu. Niin kaunista <3